Paattisten aluetalon kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus on valmistunut

Turun kaupunki 28.10.2024, 12:57

Paattisten aluetaloon on tehty kesän 2024 aikana rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Tarkoituksena oli tutkia rakennuksen kunto korjaustarpeiden selvittämiseksi sekä rakennuksen tulevaisuuden suunnittelua varten. Tutkimukset suoritti Caverion Suomi Oy:n rakennusterveysasiantuntija.

Tutkimuskokonaisuus sisälsi kosteusmittauksia, rakenneavauksia, materiaalinäytteenottoja sekä ilmavuotokohtien selvityksiä. Lisäksi tutkimuksiin kuului paine-ero- ja olosuhdemittauksia sekä näytteenottoja sisäilmasta. Myös ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa selvitettiin.

Tutkimuksissa havaittiin korjauksia vaativia vaurioita

• Ensimmäisen kerroksen alapohjan alla on kosteaa hiekkaa sekä paikoin vettä. Kosteuden vuoksi ensimmäisen kerroksen lattiapinnoitteet ovat osin vaurioituneet.
• Vanhan nuorisotilan linoleumissa on voimakas mikrobiperäinen haju.
• Uima-allastilan varaston muovimatto on alapinnaltaan märkä ja haisee voimakkaasti. Lisäksi uima-allastilan alapohjassa havaittiin voimakasta öljyn hajua.
• Vanhassa nuorisotilassa olevaan putkikanaaliin jätetyt muottilaudat ovat mikrobivaurioituneita. Myös toisen kerroksen alapohjan ryömintätilaan jäänyt ylimääräinen puutavara on mikrobivaurioitunutta. Sekä putkikanaalista että ryömintätilasta on ilmayhteys sisätiloihin. Lisäksi alapohjan kosteus on noussut kapillaarisesti väliseiniä pitkin ja aiheuttanut vaurioita myös väliseinien alaosiin.
• Ensimmäisen kerroksen ulkoseinien betonirakenteiden kunto on visuaalisesti arvioituna huono.
• Kuntosalin ikkunalinjalla oleva ikkunanylityspalkki on laajalti vaurioitunut ja johtanut kuntosalin pintamateriaalien ja ikkunatilkkeiden kosteusvaurioihin.
• Ikkunat ovat kunnoltaan huonoja ja käyttöikänsä päässä.
• Toisen kerroksen ulkoseinien lämmöneristekerrokset olivat paikoin mikrobivaurioituneita ja ikkunoiden ylityspalkeissa esiintyy taipumavaurioita.
• Osassa puurunkoisena levyrakenteena toteutetuista ulkoseinärakenteista esiintyi kosteuden aiheuttamia muutoksia ja mikrobivaurioita.
• Vesikatto on vuotanut aiemmin ja sisätiloissa on vuotojälkiä. Rakenneavauksen perusteella materiaaleissa esiintyy mikrobivaurioita. Lisäksi yläpohjan lämmöneristyksen taso on nykymääräyksiin nähden heikko.
• Rakenteiden ilmatiiveys on kokonaisuudessaan heikko. Yläpohjan tiiveys on osin ilmansulkupaperin varassa. Puurakenteisista ulkoseinistä puuttuu lisäksi höyrynsulkukerros.
• Osa ilmanvaihtokoneista ja erillispoistoista on teknisen käyttöikänsä lopussa tai ylittänyt sen. Rakennuksessa on useita eri ilmanvaihtojärjestelmiä, joiden yhteensovittaminen on hankalaa. Ilmanvaihtotapa ei myöskään kaikilta osin vastaa tilojen käyttötarkoituksien tarpeita, ja mitatut ilmamäärät jäivät pääsääntöisesti suunnitelluista ilmamääristä. Tuloilmakanavista otetuissa kuitunäytteissä ei ollut teollisia mineraalikuituja, mutta kaikki näytteet sisälsivät siitepölyä, mikä viittaa ohivirtauksiin järjestelmässä. Rakennuksessa ei ole merkittäviä paine-eroja ulkoilmaan, mikä johtuu suurelta osin siitä, että rakennus ei ole tiivis.
• Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus olivat käyttötarkoitus ja vuodenaika nähden tavanomaisella tasolla ja hiilidioksidipitoisuudet matalia.
• Sisäilman VOC-mittauksissa (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) ei ollut toimenpiderajan tai viitearvojen ylittäviä pitoisuuksia.

Olosuhdearvioinnin mukaan sisäilman laatu ja olosuhteet poikkeavat tavanomaisesta. Toimenpiteitä sisäilman laadun ja olosuhteiden näkökulmasta tarvitaan.

Tutkimusten perusteella rakennuksen mahdollinen peruskorjaaminen edellyttäisi laajoja korjaustoimenpiteitä

Alapohjien ja ulkoseinien osalta rakennuksessa on tarve laajalle rakenteiden uusimiselle sekä kosteusteknisen toimivuuden parantamiselle. Lisäksi osiin väliseinärakenteista kohdistuu merkittäviä korjaustarpeita ja kaikki ikkunat tulee uusia. Rakennuksen tiiveyttä tulee myös parantaa korjaustoimenpiteiden yhteydessä, ja ilmanvaihtojärjestelmä muuttaa koko rakennuksen osalta koneelliseksi tulo- ja poistoilmajärjestelmäksi.

Jos peruskorjauksen suunnittelu aloitetaan, edellyttää se lisätutkimuksia kohdistuen ulkoseinien ja uima-altaan betonirakenteisin sekä yläpohjarakenteisiin, jotta voidaan varmistua myös rakenteiden kestävyydestä. Lisäksi tutkija suositteli radonmittaukseen toteuttamista. Raportissa suositellut ennen peruskorjausta toteutettavat toimenpiteet rakennuksen käytön jatkamiseksi ovat laajuudeltaan sellaisia, ettei niitä ole mahdollista toteuttaa rakennuksen käytön aikana.

Paattisten alueen palveluverkkoselvitys, johon myös aluetalo kuuluu, on menossa loppuvuoden aikana Turun kaupunginhallituksen käsittelyyn. Aiheesta viestitään turku.fi-verkkosivuilla.

Tutkimusraportti on tallennettu Turun kaupungin Valmisteilla ja käynnissä olevat tilahankkeet -sivustolle, josta se on luettavissa.

Lisätietoja antavat:  
Leevi Luoto, tilapalvelujohtaja, 050 558 9365, leevi.luoto@turku.fi
Minna Juselius, palveluverkkojohtaja, 050 558 9308, minna.juselius@turku.fi