Turun väestönkasvu jatkuu ennätyksellisenä
4.2.2025
Turun kaupunki 23.1.2025, 14:26
Tilastokeskuksen tänään julkaisemien väestötilastojen ennakkotietojen mukaan Turun vuoden 2024 väestönlisäys on korkeampi kuin kertaakaan vuoden 1972, josta alkaen on saatavissa vertailukelpoista tilastotietoa nykyisellä kuntaluokituksella. Turku sai väestönlisäystä yhteensä noin 4170 henkilöä vuonna 2024, ja väestö kasvoi 2,1 prosenttia vuodesta 2023. Turun väestönlisäys on perustunut vuodesta 2018 saakka kotimaiseen ja ulkomaiseen muuttoliikkeeseen.
Joulukuun 2024 ennakkotiedon mukaan Turun asukasmäärä on tällä hetkellä 206 035. Turussa syntyvyys on kääntynyt negatiiviseksi vuodesta 2017 alkaen, joten Turun väestönlisäys perustuu muuttovetovoimaan: noin 36 prosenttia tuli kotimaasta ja 64 prosenttia ulkomailta vuonna 2024. Kotimaan muuttovoitto nousi suuremmaksi kuin kertaakaan noin 30 vuoteen. Turun muuttovoitto ulkomailta nousi tilastohistorian toiseksi korkeimmaksi, mutta jäi hieman vuoden 2023 tasosta.
Turun väestönlisäyksestä vuonna 2024 eri väestönkehityksen osatekijöiden osuus oli seuraava: luonnollinen väestönlisäys yhteensä -275 henkilöä, kuntien välinen nettomuutto yhteensä +1 611 henkilöä sekä nettomaahanmuutto yhteensä +2 893 henkilöä. Vuoden 2024 lopussa 16,7 prosenttia turkulaisista puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia.
– Turun kasvun ja vetovoiman jatkuminen ennätyksellisellä tasolla on lievästi yllättävää. Turku oli viime vuonna ainoa suurista kaupungeista, jossa väestönlisäys ylitti edellisen vuoden tason. Itse pidän merkittävimpänä yksittäisenä huomiona ja myönteisenä käänteenä työllisistä muuttajista saatua muuttovoittoa. Työllisten muuttotase on yksi tärkeimmistä muuttoliikkeen avainmuuttujista sen laaja-alaisten kerrannaisvaikutusten ansiosta, sanoo Turun strategiajohtaja Timo Aro.
Turku hyvällä tasolla muiden kuutoskaupunkien seurassa
Turun väestönkehityksen kannalta hyviä verrokkeja vuosina 2000–2024 ovat suurista kaupungeista Tampere ja Oulu. Turun väestönlisäys on ollut määrällisesti vähäisempää kuin Tampereella koko ajanjakson ajan, mutta ero on kaventunut vuodesta 2022 alkaen. Ouluun verrattuna Turun väestönlisäys on ollut määrällisesti hitaampaa lähes koko ajanjakson 2000–2021, mutta se on noussut korkeammaksi vuosina 2022–2024. Turun suhteellinen väestönlisäys on ollut Oulua suurempaa vuosina 2022–2024 ja Tampereen tasolla vuosina 2023–2024.
Turku sai maan sisältä suurta muuttovoittoa 15–24-vuotiaista nuorista vuosina 2022–2023. Lisäksi vastaavalla ajanjaksolla Turku sai ulkomailta muuttovoittoa kaikista ikäryhmistä. Ulkomaiden muuttovoitot painottuvat vahvasti työmarkkinoiden kannalta optimaalisiin 20–39-vuotiaiden ikäryhmiin, ja noin neljännes ulkomaiden muuttovoitosta tulee muista Pohjoismaista tai EU-maista.
Turkuun muutetaan töihin lähes kaikilta seuduilta
Vuosina 2022–2024 Turku sai muuttovoittoa 62 seudulta 69:stä eli lähes kaikilta seuduilta viimeisen kolmen vuoden aikana. Turku sai eniten muuttovoittoa seuduittain Varsinais-Suomen ja Satakunnan seuduilta. Eniten muuttotappiota Turku kärsi muille Turun seudun kunnille ja vähäistä muuttotappiota Helsingin seudulle.
Turku sai muuttovoittoa työllisistä +442 henkilöä vuosina 2023–2024. Työllisten nettomuutto on yksi muuttoliikkeen rakenteen avainmuuttujista taloudellisesta näkökulmasta: yhden työllisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot ovat noin nelinkertaiset työvoiman ulkopuolella oleviin tai työttömiin työnhakijoihin verrattuna. Muutos on merkittävä, sillä Turku kärsi työllisistä muuttotappiota vielä yli tuhat henkilöä (-1 147) vuonna 2021.
Lisätiedot:
Timo Aro
strategiajohtaja
timo.aro@turku.fi
044 907 4267
Elise Haapamäki
kehittämispäällikkö
elise.haapamaki@turku.fi
040 665 7291